Kun lasketaan ruoka-aineiden ilmastojalanjälki suhteutettuna niiden sisältämien ravintoaineiden määrään, niin lohella on pienin ilmastovaikutus.

Research Institutes of Sweden (RISE) -tutkimuslaitoksen uusi tutkimusraportti osoittaa, että norjalaisella viljellyllä lohella on vähemmän ilmastovaikutusta kuin muilla eurooppalaisilla eläimillä.

Raportissa todetaan, että norjalaisella viljellyllä lohella on pienempi ilmastointijalanjälki kuin Euroopassa tuotetuilla eläimillä ja paljon pienempi ilmastovaikutus kuin ruotsalaisella naudanlihalla. Toisaalta lohen ilmastovaikutus on hieman korkeampi kuin ruotsalaisella broilerilla ja sianlihalla.

- Laskettaessa ilmastojalanjälki suhteutettuna ruoka-aineen sisältämään ravitsemukseen, niin viljellyllä lohella on pienin ilmastovaikutus. Tämä johtuu korkeasta ravintoainesisällöstä. Lohessa on monia ravintoaineita, kuten D-vitamiinia, jodia, seleeniä ja omega-3-rasvahappoja, joita ei juurikaan ole muissa elintarvikkeissa, kertoo RISE: n tutkija ja yksi raportin kirjoittajista Friederike Ziegler.

Rehun koostumus ja määrä vaikuttavat viljellyn lohen ilmastojalanjälkeen. Noin 30 prosenttia Norjassa kasvatetun lohen rehusta on merellisiä raaka-aineita, kuten kalajauhoa ja kalaöljyä ja 70 prosenttia on kasviperäistä, kuten soija, auringonkukka, rypsi, maissi, pavut ja vehnä.

- Viljellystä lohesta on monia väitteitä ja mielipiteitä. Siksi RISE: n tutkimusraportti on erityisen tärkeä. Vain joka kolmas ruotsalainen syö kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2–3 kertaa viikossa. Jos lohi korvaisi naudanlihan ravitsemuksessa useammin, niin se olisi hyvä asia sekä ilmastolle että terveydellemme, kertoo RISE: n raportin tilanneen Fiskbranchens Riksförbundetin (Ruotsin kalateollisuusyhdistys) hallituksen puheenjohtaja Krishan Kent.

Voit lukea koko tutkimusraportin (ruotsiksi) TÄÄLTÄ.

Lähde: Fiskbranchens Riksförbund (Ruotsin kalatalousyhdistys)